Lomexin on sienilääke, jota käytetään ihoinfektioiden hoitoon. Se kuuluu sienisolujen ergosterolisynteesiä estävien yhdisteiden imidatsoliluokkaan. Lääke imeytyy ihon läpi ja läpäisee tartunnan saaneen kudoksen päästä kohde-eliöihin. Estämällä lanosteroli 14a-demetylaasientsyymin toimintaa Lomexin häiritsee ergosterolin tuotantoa. Ergosterolin häviäminen johtaa kalvon epävakauteen, sienikasvun heikentymiseen ja solujen kuolemaan. Farmakodynaaminen vaikutus johtuu yhdisteen pitoisuudesta infektiokohdassa, jossa se edelleen estää sterolisynteesiä useiden päivien ajan. Tämä selektiivinen esto säästää ihmisen soluja, koska ne luottavat kolesterolin sijaan ergosterolin kalvorakenteen.

Lomexin on loislääke, jota käytetään tiettyjen suolistomatojen aiheuttamien infektioiden hoitoon. Se kuuluu bentsimidatsolianteliin, jotka häiritsevät loisen soluprosesseja. Lääke estää beeta-tubuliinipolymerointientsyymiä, joka on välttämätön maton mikrotubulusrakenteen ylläpitämiseksi. Tämä esto estää solujen jakautumiseen ja liikkuvuuteen tarvittavien mikrotubulusten muodostumisen. Tämän seurauksena loiset menettävät motiliteetin ja karkotetaan isännän ruoansulatuskanavasta. Lomexin häiritsee myös loisen kykyä imeä glukoosia, mikä johtaa energiavaje. Mikrotubulushäiriön ja metabolisen tukoksen yhteisvaikutus johtaa kohde-organismien kuolemaan. Koska mekanismi kohdistuu rakenteisiin ja entsyymeihin, jotka ovat ainutlaatuisia kypärille, lääkkeellä on minimaalinen vaikutus ihmisen soluihin.

Lomexin on suun kautta otettava lääke, joka voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan häiriöitä, kuten pahoinvointia tai vatsavaivoja. Se voi myös johtaa huimausta tai päänsärkyä joillekin käyttäjille. Ihoreaktiot kuten ihottuma tai kutina ovat mahdollisia. Harvinaisissa tapauksissa maksan toimintakokeissa saattaa esiintyä tilapäisiä muutoksia. Valoherkkyyttä auringonvalolle voidaan havaita. Odottamattomien muutosten arviointiin voidaan käyttää rutiiniveren määritystä.

Lomexin saattaa aiheuttaa lievää ihoärsytystä tai kutinaa antokohdassa. Jotkut käyttäjät raportoivat tilapäisestä kuivumisesta tai kuorimisesta käsitellyn ihon. Päänsärkyä ja lieviä ruoansulatusvaivoja on havaittu joissakin tapauksissa. Huimausta tai pyörrytystä voi esiintyä, mutta se on yleensä lyhytikäinen. Harvoin on dokumentoitu näköhäiriöitä, kuten näön hämärtymistä. Allergisia reaktioita, kuten ihottumaa tai nokkosihottumaa, voi esiintyä herkillä henkilöillä. Useimmat haittavaikutukset häviävät ilman hoitoa hoidon päätyttyä.