Phoslo on fosfaattia veressä sitova lääke, joka vähentää sen imeytymistä suolistosta. Sen vaikuttava aine, sevelameerikarbonaatti, on imeytymätön polymeeri, joka kemiallisesti sitoo fosfaatti-ioneja. Muodostamalla liukenemattomia komplekseja ruokavalion fosfaatilla, lääke estää mineraalia pääsemästä verenkiertoon. Tämä verenkierrossa olevan fosfaatin väheneminen auttaa säilyttämään asianmukaisen kalsium-fosfaattitasapainon potilailla, joilla on krooninen munuaissairaus. Alentuneet fosfaattitasot vähentävät myös epänormaalin kalsiumin kertymisen ärsykettä verisuonissa ja pehmytkudoksissa. Siksi Phoslo hidastaa verisuonikalkkeutumisen etenemistä ja tukee näiden potilaiden mineraalien homeostaasia.

Phoslo on seerumin fosfaattipitoisuutta täydentävä fosfaattivalmiste. Sitä määrätään hypofosfatemian hoitoon potilailla, joilla on krooninen munuaissairaus tai jokin muu sairaus, johon liittyy alhainen fosfaattipitoisuus. Yhdistelmä tuottaa eksogeenistä fosfaattia, joka imeytyy ruoansulatuskanavaan ja nostaa verenkierrossa olevaa fosfaattipitoisuutta. Munuaissoluissa fosfaatin lisääntynyt saatavuus stimuloi natriumfosfaatin kuljettajaproteiinien ilmentymistä ja lisää fosfaatin takaisinimeytymistä. Kohonnut solunsisäinen fosfaatti tukee solujen aineenvaihduntaa ja luun mineralisaatiota tarjoamalla atp-synteesin ja hydroksiapatiitin muodostumisen substraattia. Phoslo korjaa fosfaatin puutteen ja palauttaa biokemiallisen tasapainon muuttamatta suoraan hormonaalisia reittejä.

Jotkut Phosloa käyttävät potilaat saattavat ilmoittaa väsymystä. Pahoinvointi voi esiintyä ja on yleensä lievä luonteeltaan. Vatsavaivat kuten kouristelu tai turvotus on toinen usein havaittu vaikutus. Ummetusta tai ripulia voi esiintyä ja on seurattava. Joillakin henkilöillä esiintyy lievää huimausta tai päänsärkyä. Nämä reaktiot ovat yleensä hallittavissa eivätkä vaadi lääketieteellistä hoitoa, elleivät ne ole vakavia.

Foslo voi aiheuttaa joillekin potilaille ummetusta. Pahoinvointi on toinen usein raportoitu oire. Päänsärkyä voi esiintyä erityisesti hoidon alkuvaiheessa. Jotkut käyttäjät voivat kokea huimausta tai pyörrytystä. Vatsavaivat, kuten kipu tai turvotus on mahdollista. Elektrolyyttejä havaitaan toisinaan. Ihoreaktiot, kuten ihottuma tai kutina, voivat harvoin kehittyä. Useimmat haittavaikutukset ovat lieviä ja usein häviävät ilman lääketieteellistä toimenpidettä.